Tämän keisarillisen Venäjän korkeimman kunniamerkin perusti keisari Pietari I vuonna 1698. Pyhän Andreaksen ensimmäisenä ritarina oli sotamarsalkka Feodor Aleksejevitsch Golovin vuonna 1699. Myös Pietari Suurelle itselleenkin tunnus myönnettiin Neva joen suulla käydyn taistelun johdosta. Alkuaikoina ritarikunnan jäsenten lukumäärä oli tarkoin rajattu, mutta myöhempinä aikoina ei ritareiden lukumäärää rajoitettu. esimerkiksi keisarillisen perheen jäsenet saivat tämän tunnuksen yleensä syntyperänsä perusteella.

Ritarikunnan tunnuksessa on kolmasti kruunatun kaksoiskotkan päällä sinisellä pohjalla ristiinnaulittuna Pyhä Andreas sekä kirjaimet S.A.P.R. (Santus Andreas Patronus Russiae). Merkin kääntöpuolella lukee tunnuslause: "Uskonnon ja uskollisuuden puolesta".

Merkin runko-osa on kaikissa Venäjän ritarikunnissa 14- (tai 18) karaatin kultaa. Värilliset osat ovat yleensä emalia (aiemmin myös värillistä lasia). Lisänä joissakin luokissa ovat briljanttikoristeet. Rintatähdet ovat useimmiten hopeaa tai kullattua hopeaa. Varhaisempina aikoina rintatähdet olivat kangasta ja ommeltuina kiinnitettyjä.

Aiemmin saattoi jokainen ritari koristella merkkinsä varallisuutensa mukaan timanteilla. Vuoden 1797 asetuksella kuitenkin kiellettiin tunnuksen omavaltainen koristaminen jalokivin. Myöhemmin voitiin korkeista ansioista Andreaksen risti myöntää myös jalokivin koristeltuna, kuten myös eräät toisetkin ritarikuntien korkeimmat tunnukset.

Merkkiä kannettiin leveässä vaaleansinisessä, oikean olkapään yli menevässä nauhassa, tai kulta-emalisessa ketjussa kaulalla. Rintatähti oli vasemmassa rinnassa mahdollisten muiden rintatähtien yläpuolella.

Tätä korkeaa kunniamerkkiä on myönnetty eri hallituskausina verrattain harvoin. Keisari Aleksanteri I esimerkiksi myönsi ritarikunnan tunnuksia 113 kpl. Tämän ritarikunnan tärkeimpinä edustajina on pidettävä keisarillisen perheen jäseniä. Muiden piti arvoasteikossa kuulua vähintään toiseen luokkaan (todellinen salaneuvos, varakansleri, kenraali, ylipäällikkö).

Tämä kunniamerkki on monen tämän päivän historiallisen museon kunniamerkkiosaston helmenä. (Suomessa Kansallismuseon kokoelmat /
A E Ramsayn kunniamerkit.)

Moskovan Kremlin jalokivikellarissa säilytetään ehkä historian kaikkein arvokkaimpia kunniamerkkejä. Sieltä löytyvät Venäjän keisareiden kruunajaistilaisuuksissaan käyttämät Pyhän Andreaksen ristit. Ne ovat ketjuineen kokonaisuudessaan jalokivien peittämät ja mittaamattoman arvokkaita.