"Kreivit"

 

Kun Armfeltista (†1814) ja Ehrenströmistä oli 1811 tullut Venäjän alamaisia, heille uskottiin tärkeitä tehtäviä. Anjalan aikojen vanhat oppositiomiehet, kuten Sprengtporten ja joukko muita emigrantteja syrjäytettiin täysin tai heille annettiin tärkeitä mutta toisarvoisia virkoja hallinnossa, kuten C. E. Mannerheimille ja R. W. de Geerille. Kaikki kolme Sprengtporten, Mannerheim ja de Geer, saivat lohdutukseksi korkean kreivin arvon, Mannerheim tosin vasta 1823.

Kenraali J. F. Aminoff, tuli Suomeen vuonna 1810 ja nimitettiin seuraavana vuonna Suomen komitean jäseneksi Pietariin ja korotettiin lopulta kreivilliseen säätyyn 1819.

Tämän jälkeen korotettiin suomalaisiksi kreiveiksi enää Venäjän ministeri Tukholmassa, kenraali P. van Suchtelen (1822) ja ministerivaltiosihteeri Rehbinder (1826) sekä kaksi kenraalikuvernööriä, Zakrewsky (1830) ja Berg (1856), jotka eivät asettuneet Suomeen *.

Yksi venäläinen kreivillinen suku, Kuscheleff-Besborodko, jolla oli maaomaisuutta Karjalassa naturalisoitiin; lisäksi ruhtinas Menschikoff naturalisoitiin ruhtinaana Suomen ritarihuoneeseen.

 

Vuoden 1856 jälkeen ketään ei korotettu kreivilliseen säätyyn siitä huolimatta, että aateloiminen ja vapaaherran arvojen jakaminen jatkui vilkkaana. Ruotsin ajalta niitä oli vain kaksi, Creutz ja Cronhjelm, ensiksi mainittu ikivanhaa suomalaista aatelia.

 

Suomen  suurruhtinaskunnan ritarihuoneeseen  merkityt kreivit:

 

Creutz

Cronhjelm

Armfelt

Sprengtporten

de Geer

Aminoff

van Suchtelen

Mannerheim

Rehbinder

Zakrewsky *

Berg *

Kuscheleff-Besborodko

 

Suomen  suurruhtinaskunnan ritarihuoneeseen  on merkitty yksi ruhtinas:

ruhtinas Menschikoff

 

 

  Sulje ikkuna