Suomalaiset keisarillisen Venäjän asevoimissa

 

Vuosiansiotunnus upseerille -Pyhän Yrjön tunnukset-                                        Vuosiansiotunnus virkamiehelle -Pyhän Vladimirin tunnukset-

Keisarikunnan asevoimissa palveli 1830-luvulta lähtien autonomian ajan loppuun mennessä ainakin 3000 (ehkä jopa noin 4000) suomalaissyntyistä upseeria. Tässä joukossa lasketaan olleen yli 420 kenraalia ja 48 amiraalia. Täydeksi amiraaliksi kohosivat: Oscar von Kraemer, Kristian Avellan, Alexander Mensikov, Johan Furuhjelm, Bernhard Nordmann, Fredrik Nordmann, Johan von Schantz, Oscar Starck, Alexander Sidensnöre, Robert Wirén. Suomalaissyntyisiä upseereita oli palvellut sota- ja meriministereinä, armeijan ja laivaston ylipäälliköinä ja esikuntapäälliköinä. Kokonaismääräänsä nähden suomalaisia oli palvellut keisarikunnan korkeimmissa viroissa erittäin runsaasti. Venäjän armeijan miesvahvuus lähenteli 1800-luvun alussa jo noin miljoonaa miestä.

Venäjän armeijan upseeriksi saattoi keisarivallan aikana päästä kolmella eri tavalla. 1) Ensimmäinen ja arvostetuin oli kadettikoulun suorittaminen ja nimitys upseeriksi. Tämä tie oli arvostetuin ja loi käytännössä edellytykset yletä korkeampiin upseerinarvoihin. 2) Toinen tapa oli suorittaa junkkerikoulu (perustettiin 1840-luvulta lähtien), joihin oli helpommat pääsyvaatimukset kuin kadettikouluissa. Koulun jälkeen sen suorittaneet siirrettiin junkkereina joukko-osastoihin joissa he tietyn ajan ja nuhteettoman palveluksen perusteella ylennettiin upseeriksi. 3) Kolmas mahdollisuus oli astua palvelukseen aliupseerina. Mikäli henkilöllä oli riittävän korkea siviilikoulutus, hän saattoi koepalvelusajan jälkeen yletä upseeriksi. Tämä mahdollisuus jäi käytännössä pois junkkerikoulujen yleistyttyä. 

Moni suomalaisupseeri aloitti uransa Haminan kadettikoulussa ja jatkoi Pietarin sotakouluissa. Moni palasi palvelemaan Suomeen. Sotakouluissa oli suomalaisille varattu tietty kiintiö eli vapaapaikat. Tällaisia kouluja olivat: Merikadettikoulu, Paasikoulu, Yleisesikunta-akatemia, Mihailovin tykistökoulu ja tykistöakatemia, Nikolain ratsuväkiopisto jne. Palvelus suoritettiin Suomen lisäksi ympäri Venäjää (Pietari, Kronstadt, Mustan Meren alue, Vladivostok, jopa Alaska). Upseerin koulutus avasi myös mahdollisuudet erilaisiin siviilitehtäviin: diplomaateiksi, liikemiehiksi ja muihinkin hallinnollisiin virkoihin.

Tunnetuimpia heistä ovat:

- Carl Gustaf Emil Mannerheim (Haminan kadettikoulu, Nikolain ratsuväkikoulu, Chevalier-kaarti, keisarillinen Ratsutalli jne.)
- Carl Enckell (Izmailovon rykmentti)
- Rudolf Walden (Izmailovon rykmentti)
- Vilho Petter Nenonen (Mihailovin tykistökoulu)
- Oscar von Kraemer (Gardemariinikoulu)
- Kristian Avellan
- Aleksander Roediger (Haminan kadettikoulu, Paasikoulu)
- Robert Viren
- Sebastin Albert von Etter (Henkikaartin Semanovin rykmentti)
- Ander Edward Ramsay

- Arvid Adolf Etholen
- Johan Hampus Furuhjelm
- Hugo Backmansson (Haminan kadettikoulu, Izmailovon rykmentti, taistelumaalari)
- Karl August Standertskjöld (Tulan ja Izhevskin asetehtaiden päällikkö)
- Knut Adolf Ludvig Stjernvall
- Johan Kasimir Ehrnrooth
- Victor Napoleon Procopé
- Georg Edvard Ramsay
- Carl Enckell
- Gustaf Magnus Leonard Jägerskiöld
 

Kuuluisista suomalaisista sotilassuvuista, joissa sotilasura kulki isältä pojille  esimerkkeinä:
Ramsay, Aminoff, Neovius, Gripenberg, Alfthan, Grotenfelt, Spåre, Thesleff, von Willebrand, af Forselles, Procopé, Stjernvall, Tigerstedt, Enckell, Essen, Schauman, Standertskjöld, Tamelander, Blåfield, Boije, von Fieandt, Forstén, Knorring  ja monet muut...


Pietarissa asui 1880-luvulla yli 24000 suomalaista. Virkamiehen tai upseerin ammatti tarjosi houkuttelevan mahdollisuuden luoda ura Venäjän armeijassa tai suuriruhtinaskunnan hallintotehtävissä.

1820-luvun lopulta alkaen ovat monet suomalaiset osallistuneet keisarikunnan sotiin kuten; etelässä Turkkia vastaan, Kaukasuksella, idässä Aasian eri osissa, Alaska ja Sitka, Puola, Venäjä-Japanin sota, I Maailmansota.

Upseerin ylennyskirja

 

 

Suomalainen korkeassa asemassa ollut virkamies, Pyhän Oikeauskoisen Suuriruhtinaan Aleksanteri Nevskin ritarikunnan korkealla kunniamerkillä palkittu...    kenraali Stössel

 

Vuosina 1812-1903 suoritti kadettikoulussa ja sen edeltäjässä Haapaniemen topograafisessa koulussa upseerintutkinnon 955 henkilöä. Heistä 26,5 % astui upseereina suomalaisiin joukkoihin ja 73,5 % venäläisiin joukkoihin. Monet niistä, jotka sotilasuralla jatkoivat ja kohosivat korkeisiin upseerinarvoihin, päättivät virkauransa senaattoreina tai Suomen läänin kuvernöörinä.

 

    Suomen Kadettikoulun jetoni                L Blåfield (vuonna 1901)

 

 

Sortokaudet ja sen seurauksena suomalaisten joukko-osastojen ja lopuksi myös Haminan kadettikoulun lakkauttaminen (1901-1905) heikensi suomalaisten mahdollisuuksia ja haluja lähteä sotilasuralle. Venäjän-Japanin sotaan 1904-05 haki vapaaehtoisena 309 suomalaista rivimiestä, sotaan kelpuutettiin heistä kuitenkin vain 24. Suomalaissyntyisiä upseereita oli Venäjän-Japanin sodassa mukana hieman yli 200. Vielä Ensimmäiseen Maailmansotaankin lähti Suomesta vapaaehtoisia - sortokaudesta huolimatta - vuoden 1914 aikana ja sen jälkeen etsimään yhteiskunnallista nousua, parempaa toimeentuloa, seikkailua tai muista syistä upseerin uraa tavoittelemaan Venäjän eri sotakouluihin (junkkeri/vänrikkikoulut) reilut sata suomalaista. Rivimiehiksi lähteneitä oli vieläkin enemmän, noin 500. 

 

Suomalaisen sotilaan lähettämä postikortti Moskovasta Suomeen vuonna 1903. Sotilas itse mukana kuvassa.

    

 

Upseereiksi Ensimmäiseen Maailmansotaan haluavat ja hyväksytyt (vänrikkikouluihin komennetut) sotakoululaiset palvelivat mm. seuraavissa sotaoppilaitoksissa:

Vladimirin sotaopisto (Pietari)
Kazanin sotaopisto
Nikolain ratsuväkiopisto (Pietari)
Jelisavetgradin ratsuväkiopisto
Pavlovin sotaopisto (Pietari)
Tverin ratsuväkiopisto
Oranienbaumin vänrikkikoulut
Mihailovin tykistöopisto (Pietari)
Pietarhovin vänrikkikoulut
Vilnan sotaopisto
Aleksandrovin sotaopisto (Moskova)
Hatsinan vänrikkikoulu
H.K.K. Perintöruhtinaan meriväen kadettikoulu (Pietari)
Irkutskin sotaopisto
Laivaston Bakun lentokoulu
Laivaston Oranienbaumin lentokoulu
Pihkovan vänrikkikoulu
Saratovin vänrikkikoulu
5. Vänrikkikoulu
Tiflisin ratsuväkiopisto

 

                     Paluu