Suomen Kaarti
Keisarillisen henkikaartin Suomen 3. tarkk`ampujapataljoona
Henkivartioväen 3. Suomen
tarkkampujapataljoonan (Suomen Kaarti) lippu ja jetoni*
(* P Karlen kokoelmat)
Suomen Kaartin päällikkönä toimi Aleksanteri II:sta lähtien Keisari itse. Keisarien mutokuvat on ikuistettu everstin uniformussa Suomen Senaattia ja Aleksanterin yliopistoa varten.
Puolan sotaretkellä vuonna 1831 johti Suomen Kaartia keisarillinen sivus-adjutantti, eversti Anders Edvard Ramsay. Hän kävi Paashikoulun ja nimitettiin kaikkein hienoimmat perinteet omaavaan kaartinrykmenttiin, Preobrazhenski-rykmenttiin. Kun Dekabristikapina puhkesi vuonna 1825, A E Ramsay oli Talvipalatsin vartiopäällikkönä hän vaikutti omalta osaltaan kapinan kukistumiseen ja loi luottamuksen keisariin. Ramsayn sotilasura lähti nopeaan nousuun ja samalla Ramsayn vaikutus ulottui myös keisarivallan antamaan myötätuntoon Suomea kohtaan. Näin suomalaisesta tarkk´ampujapataljoonasta oli tarkoitus tulla tällaisen yksikön mallipataljoona koko Venäjällä. Ramsay yleni nopeasti ja sai 35-vuotiaana (kenraalimajurina) tehtävän perustaa tarkk´ampujapataljoonia, ja hänet nimitettiin niiden tarkastajaksi. Lisäksi valittiin hänet samalla koko Suomen sotavoimien tarkastajaksi. Krimin sodassa kenraaliluutnantti Ramsay hoiti Suomen rannikkopuolustusta. Vuonna 1856 (keisarin kruunajaisissa) hän sai vapaaherran arvon ja vuonna 1859 ylennyksen jalkaväenkenraaliksi. Vuonna 1862 nimitettiin hänet Puolaan sijoitettujen joukkojen komentajaksi aina vuoden 1863 loppuun, jolloin Puolan kapina oli kukistunut. A E Ramsaysta tuli myös valtakunnanneuvoston jäsen ja sai lopulta yhdestä harvoista suomalaisista, joka sai keisarikunnan korkeimman kunniamerkin Pyhän Andreaksen ristin (Kansallismuseossa).
Toisen merkittävän virkauran Venäjällä loi Adolf Aminoff, joka osallistui jo ensimmäiseen Turkin sotaan vuosina 1828-1829 sekä Puolan kapinaan vuosina 1831-1832. Vähitellen Aminoff kohosi ensin Aleksanteri II ja myös Aleksanteri III:n suosioon saaden jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1883.
Suomen Kaartin osallistuminen menestyksellisesti Puolan sotaan vaikutti osaltaan Nikolai I:n ajatuksiin Suomen lojaalisuudesta, olihan Suomen sodasta ja maan liittämisestä Venäjään vain lyhyt aika. Samaan suuntaan vaikuttivat muutkin sodat: Turkin, Kaukasian, Puolan kapina (1863).
