Pyhän Yrjön Sotaritarikunta
Tämä ritarikunta on perustettu vuonna 13.2.1807 keisari Aleksanteri I toimesta miehistölle ja alipäällystölle sodassa osoitetun urhoollisuuden palkitsemiseksi. Kansan keskuudessa risti sai nimekseen - Yrjönristi - Tässä ritarikunnassa oli aluksi vain yksi luokka, ristin ollessa hopeaa ilman emalointia (emaloidut ristit olivat keisarivallan aikana vain upseereille).
Vuonna 1833 asetuksella määrättiin, että jos sodassa osoitetun urhoollisuuden palkitsemiseksi myönnettiin risti uudelleen, oli nauhaan kiinnitettävä rusetti (ruusukenauha) tämän osoitukseksi.
Aleksanteri II muutti ritarikunnan ohjesäännöt ja muodosti siitä
neliluokkaisen vuonna 1856. Ristin takasivulla on alimmassa haarassa luokan
merkintä. sivuhaaroihin merkittiin ristin juokseva numero. Ristit ansaittiin
aina järjestyksessä, ensin alin IV-luokka jne. IV ja III-luokka olivat hopeaa,
II ja I-luokka olivat kultaa. Vuonna 1916 ylittyi IV-luokan ristissä miljoona ja
sen osoituksena merkittiin ylimpään haaraan 1/M. Samana vuonna lopetettiin
kullan käyttö korkeammissa II- ja I-luokan merkeissä ja ne valmistettiin
messingistä. I ja III-luokan ristien nauhaan kuului lisäksi erotuksena
ruusukenauha. Ritarin etuihin liittyi myös eläke-etu (esimerkiksi Venäjän-Turkin
sodassa IV ja III-luokan ristien ansaitseminen vääpelin arvoisena oikeutti
nykyrahaksi muutettuna noin 1450 euron vuotuiseen eläkkeeseen). Väliaikainen hallitus (Kerenskin
hallitus) jatkoi merkkien myöntämistä maailmansodan jatkuessa.
IV ja III-luokka ovat varsin tavanomaisia ja niitä on jaettu erittäin runsaasti. Turkin sodassa vuosina 1877-1878 jaettiin sotilasyrjönristejä n. 46000 kpl. Täten on IV ja III-luokkaa jonkun verran kulkeutunut myös Suomeen. II ja I luokka ovat jo harvinaisempia, vaikkakin II luokkaa on myönnetty tuhansia Ensimmäisen maailmansodan tiimellyksessä. Alkuperäisten II ja I-luokkien harvinaisuutta lisää se, että vuonna 1916 lopetettiin jalometallien säästämiseksi kullan (ja hopeankin) käyttö näissä risteissä. Samoin kullan esiintyminen tavallisen, köyhemmän rivimiehen tai aliupseerin rinnassa raskaan sodan ja sitä seuranneen Venäjän sisällissodan päätyttyä aiheutti kiusauksen ja tarpeen muuttaa jalometalli nopeasti rahaksi.
IV, III ja II luokka (klikkaa kuvaa)
Alkuun, Pyhä Andreas, Pyhä Aleksanteri Nevski, Pyhä Vladimir, Valkoinen Kotka, Pyhä Anna, Pyhä Stanislaus, Pyhä Katariina, Pyhä Yrjö, Yrjön Sotaritarikunta