VENÄJÄN KEISARIT
(TSAARIT), Suomen suuriruhtinaat, kenraalikuvernöörit...Suomen autonomian ajan keisarit
Venäjän valtion syntyjuuret juontuvat viikinkiajoilta. Tällöin muodostui
ns. Kiovan valtakunta. Keskiajalla venäläisten hallitsijoita kutsuttiin
ruhtinaiksi ja suuriruhtinaiksi. 1400-luvulla tuli käyttöön tsaarin
arvonimi. Tsaari-titteliä käytti jo Iivana III toisinaan itsestään samoin
Vasili III.
Tsaari nimitys johtuu latinan sanasta Caesar. Venäjän hallitsijalle otettiin
arvonimi Bysantista, sen jälkeen kun Venäjä julistautui "kolmanneksi
Roomaksi" ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi.
Vasili III aikana omaksuttiin Bysantista tunnukseksi myös kaksipäinen kotka.
Tunnusta käytettiin aluksi valtakunnan sinetissä.
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
Daniel (1283–1303)
Juri (1303–1325)
Iivana I (1325–1341)
Semjon (1341–1353)
Iivana II (1353–1359)
Dimitri (1359–1389)
Vasili I (1389–1425)
Vasili II (1425–1462)
Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) koko Venäjän
hallitsija
Vasili III (1505–1533)
Venäjän hallitsijat
Iivana IV "Julma" (1533–1584) (Ivan
Vasiljevitš)
Fjodor I (1584–1598) (Fjodor Ivanovitš)
Boris Godunov (1598–1605) (Boris Fjodorovitš
Godunov)
Fjodor II (1605) (Fjodor Borisovitš
Godunov)
Dimitri (1605–1606) (vale "Dimitri")
Vasili IV (1606–1610) (Vasili Ivanovitš
Šuiski)
Ladislaus IV Puolalainen (1610–1613) (useita
vallantavoittelijoita)
Romanovien
aika
Mihail (1613-1645) (Mihail Fjodorovitš
Romanov)
Aleksei (1645-1676) (Aleksei Mihailovitš
Romanov)
Fjodor III (1676-1682) (Fjodor Aleksejevitš
Romanov)
Iivana V (1682-1696) (Ivan Aleksejevitš
Romanov)
Pietari I Suuri 1682-1725 (Pjotr
Aleksejevitš
Romanov)
Katariina I 1725-1727 (Mafa Skavronskaja)
Pietari II 1727-1730 (Pjotr Aleksejevitš
Romanov)
Anna 1730-1740 (Anna Ivanovna Romanova)
Iivana VI 1740-1741 (Ivan Antonovitš)
[2 kk ikäinen]
Elisabet 1741-1761 (Jelizaveta Petrovna
Romanova)
Pietari III 1761-1762 (Karl Peter Ulrich)
Katariina II Suuri 1762-1796 (Sophie
Auguste Friedrike)
Paavali I 1796-1801 (Pavel Petrovitš
Romanov)
Aleksanteri I
1801-1825 (Aleksandr Pavlovitš Romanov)
Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörit
kenraali, vapaaherra Georg Magnus Sprengtporten,
1808-1809
kenraali
Mihail Andreas Barclay de Tolly, 1809-1810
kenraali, kreivi
Fabian Steinheil, 1810-1813
kreivi Gustaf Mauritz Armfelt,
(vt.1813)
kenraali, kreivi
Fabian Steinheil, 1814-1824
kenraali, kreivi
Arseni Adrejevitš Zakrevski, 1824-1831
amiraali, ruhtinas
Alexandr Sergeevitš Mensikov, 1831-1855
kenraali, kreivi
Friedrich Wilhelm von Berg, 1855-1861
kenraali, vapaaherra
Platon Ivanovitš Rokassovski, 1861-1866
(vt. 1854 - 1855)
kenraali, senaattori, vapaaherra
Johan Mauritz Nordenstam, (vt.
1861, 1864, 1868, 1870, 1872-1873)
kenraali, kreivi
Nikolai Vladimirovitš Adlerberg, 1866-1881
kenraali, kreivi
Fjodor Logginovitš Heiden, 1881-1898
kenraaliluutnantti
Stephan Osipovitš Gontsarov, (vt.1897-1898)
kenraali
Nikolai Ivanovitš Bobrikov, 1898-1904
kenraaliluutnantti, ruhtinas
Ivan Mihailovitš Obolenski, 1904-1905
salaneuvos
Nikolai Nikolajevitš Gerhard, 1905-1908
kenraali
Vladimir Aleksandrovitš von Boeckmann, 1908-1909
kenraaliluutnantti
Frans Albert Aleksandrovitš Seyn, 1909-1917
senaattori, salaneuvos
Adam Josipovitš Lipski,
(vt. 1917)
valtakunnanneuvoston jäsen
Mihail Aleksandrovitš Stahovits, 1917
Sergei von Korff,
va. 1917
duuman jäsen Nikolai Vissarionovitš Nekrasov, 1917
Jalkaväenkenraali, suomalainen kreivi G M Armfelt
SUOMEN MINISTERIVALTIOSIHTEERIT
1809-1811 M. Speranski
1811-1841 R. H. Rehbinder
1841-1876 A. Armfelt
1876-1881 K. K. E. Stjernvall-Walleen
1881-1888 Th. Bruun
1888-1890 J. V Ehrnrooth
1891-1898 W. C. von Daehn
1898-1899 V. N. Procope´ (vt)
1899-1904 V. von Plewe
1905-1905 C. Linder
1906-1913 C. F. A. Langhoff
1913-1917 V. Makarov
1917-1917 F. I. Roditshev
1917-1918 C. J. A. Enckell
arvonimet - keisarit ja kenraalikuvernöörit - ritarikunnat - Suomen sotaväki - värvätty ja ruotujakoinen sotaväki - Turkin sota - Suomen sota
